“Liedissä väripalettini on rikkaimmillaan” – Haastattelussa sopraano Carolyn Sampson
10.11.2023
Blogisarjamme lied-musiikista jatkuu! Ensi vuoden Mirjam Helin -laulukilpailussa myönnetään ensimmäistä kertaa erityispalkinto parhaasta lied-esityksestä. Tapasimme liediin ja vanhaan musiikkiin erikoistuneen Carolyn Sampsonin, jota on Suomessa kuultu usein barokkiorkesterien solistina. Tiivis yhteistyö pianisti Joseph Middletonin kanssa on synnyttänyt luottamuksen, jonka turvin duo voi heittäytyä lavalla täysillä liedin loputtomiin sävyihin.
Carolyn Sampson vastaa videopuheluun Berliinin valtionoopperassa, jossa ovat parhaillaan käynnissä harjoitukset Marc-Antoine Charpentier’n Médée-oopperaa varten. Tämänkaltaiset barokkioopperan huipputuotannot ovat tyypillinen osa brittisopraano Carolyn Sampsonin kalenteria, mutta monipuolinen laulaja on halunnut pitää oopperatöiden määrän maltillisena ja jättää kylliksi tilaa kamarimusiikille ja orkesterikonserteille. Tällainen tasapaino on hänen mukaansa myös omiaan laulu-uran ja perhe-elämän yhdistämisessä.
Sampsonin ura lähti liikkeelle nimenomaan vanhasta musiikista, mutta sittemmin hänestä on muotoutunut muuntautumiskykyinen sopraano, joka heittäytyy niin dramaattisiin liedeihin kuin uuteen musiikkiin tai harvoin kuultuun ohjelmistoon – esimerkiksi kaksi vuotta sitten hän levytti Tapiola Sinfoniettan kanssa Joseph Cantelouben keräämät ja 1920-luvulla orkestroimat kansanlaulut Keski-Ranskan Auvergnen alueelta.
”Vanha musiikki on aina tuntunut luonnolliselta minulle, siinä voin käyttää kaikkia ääneni värejä”, Carolyn Sampson kertoo. Hän vertaa lauluääntä maalarin palettiin, jossa perusta on sama, mutta sävyjä on laidasta laitaan. ”Laulaessani erityyppistä ohjelmistoa en muuta tekniikkaa, vaan valitsen eri värisävyt kuhunkin tyyliin ja kappaleeseen.”
Viimeisen kymmenen vuoden aikana liedistä on tullut keskeinen osa Sampsonin työskentelyä. Suuri merkitys on vakituisella yhteistyöllä pianisti Joseph Middletonin kanssa. Lied ei ole sooloilua vaan duotyötä, ja tiiviissä vuorovaikutuksessa pianistin kanssa liedin maailmaan pääsee pureutumaan parhaiten.
”Liediä tavataan ajatella pienimuotoisena musiikinlajina, mutta minulle se on alue, jossa pystyn käyttämään ääneni väripalettia rikkaimmillaan”, Sampson sanoo. Hänelle kamarimusiikillisuus ei tarkoita äänen hillitsemistä vaan päinvastoin sen täyden potentiaalin hyödyntämistä.
”Liedissä voin tuoda äänelläni esiin ihmiselämän tunteiden koko kirjon.”
Sadan levyn katalogi
Carolyn Sampson on innoissaan lied-ohjelmien suunnittelun suomasta vapaudesta. Tähän luovuuteen kannustetaan myös Mirjam Helin -kilpailijoita, joiden välieräsuorituksena on eheä miniresitaali. Seuraavassa kilpailussa alkukesästä 2024 parhaasta lied-tulkinnasta myönnetään ensi kertaa myös erityispalkinto.
Sampsonia kiinnostaa erikielisten laulujen yhdistäminen teemoitetuiksi kokonaisuuksiksi, joissa liedejä voi myös irrottaa alkuperäisistä laulusarjoista uusiin, yllättäviinkin yhteyksiin. Toisaalta hän on myös tehnyt yhden lied-säveltäjän musiikkiin keskittyviä kokonaisuuksia, jossa tuotantoa jäsennetään niin ikään teeman kautta. Pianisti Joseph Middletonin kanssa on kehkeytynyt Schubert-ohjelmien sarja, joista ensimmäinen keskittyi naishahmoihin, vastikään ilmestynyt Elysium-levy puolestaan kuoleman jälkeiseen elämään.
”Seuraava levytys on helmikuussa, siinä teemana on luonto. Schubertilla on sanottavaa jokaiseen tilanteeseen ja tunnelmaan!”
Uransa alussa Sampsonilla syntyi vanhan musiikin hankkeiden kautta tiiviit suhteet levy-yhtiöihin, ja sittemmin hän on taltioinut käytännössä kaikki lied-projektinsa äänitteille. Myös vanhan musiikin kokoonpanojen kanssa levytystoiminta jatkuu tiheänä.
”Olen siinä onnellisessa asemassa, että voin ehdottaa ideoitani levy-yhtiöille ja toteuttaa ne”, hän iloitsee. ”Pian ilmestyy jo sadas levyni.”
Schumannia periodisoittimilla
Ensimmäinen yhteinen levy Joseph Middletonin kanssa ilmestyi 2015, ja kyseessä oli kukkaisteeman ympärille kerätty monikerroksinen lied-ohjelma. Siinä Sampson havahtui ranskalaisen laulumusiikin kauneuteen, ja seuraavaksi syntyi ohjelma Paul Verlainen runoihin sävelletyistä lauluista.
”Yleensä yksi projekti antaa sytykkeen seuraavaan”, Sampson kertoo. ”Tällä hetkellä olen kehittänyt pienoisen pakkomielteen Poulenciin.”
Liedin osuus Sampsonin paletissa on tällä hetkellä suuri, mutta vanhan musiikinkaan rooli ei ole vähentynyt. Suomessa hän on vieraillut useita kertoja Helsingin Barokkiorkesterin solistina, ja tämän vuoden alussa hän konsertoi Suomalaisen barokkiorkesterin kanssa Wigmore Hallissa, mikä oli FiBO:n debyytti maineikkaassa lontoolaissalissa.
HeBon kanssa suuri hanke oli Schumannin ainoan oopperan Genovevan esitys, joka lykkääntyi pandemian takia. Tämän vuoden kesäkuussa ooppera saatiin viimein toteutettua Helsingissä, Dresdenissä ja Düsseldorfissa Sampsonin laulaessa nimiroolin:
”On ollut hienoa laulaa periodisoitinten kanssa myös tämän aikakauden ohjelmistoa.”
Ihmiseltä ihmiselle
Oopperassa on aina tietty juoni, mutta liedissä laulajalla ja kuulijalla on enemmän vapautta kokea runon ja musiikin sanoma omalla tavallaan. Sampson näkee musisoinnin jakamisena.
”Uskon rehellisyyteen. Liedissä laulajalla on mahdollisuus tuoda musiikkiin enemmän itseään ja kutsua yleisö mukaan. Minulle on tärkeää, että yleisö saa kokea musiikin omista lähtökohdistaan. Kaikki tulevat konserttiin omanlaisistaan taustoista ja elämäntilanteista.”
Lied-resitaalin ohjelmasuunnittelulla voi rakentaa rajattomasti erilaisia kokonaisuuksia, tarinakehyksiä, asiayhteyksiä. Sampson painottaa lied-musiikin hienovaraisuutta: mikään ei ole yksiulotteista tai muuttumatonta. Jokainen konsertti on erilainen.
Tee liedistä omannäköisesi
Kun luottamus lied-duon kesken on vahva, konserttitilanteessa voi antaa musiikin elää. Sampson on onnellinen saumattomasta yhteydestä pianistinsa kanssa.
”Joseph tietää milloin hengitän tai milloin alan laulaa. Saatan puolittain alitajuisesti aistia hänen soitostaan jotakin, joka laittaa musiikin uuteen suuntaan. Olemme voimakkaan tietoisia toisistamme lavalla ja voimme luottaa toisiimme täydellisesti.”
Tärkeää on myös samanlainen tapa työskennellä, harjoitella ja viettää aikaa yhdessä.
Sampson painottaa liedin omakohtaista kokemista. Tällä hän haluaa myös rohkaista nuoria laulajia, joita lied-musiikki saattaa jännittää. Monilla voi olla liedistä mielikuva vaikeana taiteenlajina, johon kelpaavat vain harvat ja valitut. Sampson kehottaa löytämään oman tavan tehdä lied-musiikkia. Se on paljon muutakin kuin Schubertia. Mahdollisuudet yhdistellä eri tyylejä tai luoda omannäköisiä konserttikokonaisuuksia ovat rajattomat.
”Etsi ne laulut jotka sopivat äänellesi ja puhuttelevat sinua. Sinun ei tarvitse kuulostaa samalta kuin joku muu, se olet sinä joka laulat ja laulun on tultava omasta sydämestäsi.”
Teksti: Auli Särkiö-Pitkänen
Kuva: Marco Borggreve