Tanssi opetti sopraanolle kurinalaisuutta

Mirjam Helin -laulukilpailun naistensarjan voittaja, ruotsalaissopraano Johanna Wallroth hurmasi sädehtivän kirkkaalla ilmaisullaan. Onnellinen laulaja sanoo olevansa helpottunut – hän kertoo tulevaisuudennäkymistään sekä siitä, kuinka toive balettiurasta vaihtui laulajan tieksi.

Wallroth

”Tänä aamuna heräsin ensimmäistä kertaa herätyskellon soimiseen – helpotus on todella iso, ja nyt sain nukuttua paremmin. Unelma kävi todeksi”, Wallroth (s. 1993) kertoo. Kilpailuvoiton suurin onni on sen tuoma turvallisuuden tunne. ”Edessä on osallistumista koelauluihin, ja tällainen palkinto auttaa tarttumaan mahdollisuuksiin liikaa huolehtimatta. Freelancerin elämä tarkoittaa asumis- ja matkustuskustannuksia.”                                          

Finaaliohjelmistoonsa Wallroth etsi kontrasteja, ja päätyi aarioihin Stravinskin neoklassistisesta Hulttion tiestä sekä Gounod’n Romeosta ja Juliasta. ”Stravinskin pitkällä aarialla voi demonstroida monia puolia itsestään – lisäksi ajattelin myös yleisöä valitessani englanninkielisen kappaleen”, laulaja toteaa.

Wallroth opiskeli myös balettitanssijaksi Ruotsin kuninkaallisessa balettikoulussa ennen ryhtymistään laulajaksi. ”Olin tanssinut jo pitkään samalla kun lauloin kuoroissa, mutta baletin aloitin paljon muita myöhemmin. Edessä oli siis kova työ.”

Vaikka tanssista ei tullut ammattia, Wallroth tuntee laulajana sen hyödyt jatkuvasti. ”Opin ilmaisemaan musiikkia kehollani – tunnen itseni, mistä on hyötyä etenkin oopperalavalla. Myös tanssin tuoma keskittymiskyky ja kurinalaisuus ovat olleet upeita asioita.”

Wallroth on käynyt Helsingissä aiemmin lapsikuorolaisena. ”Luulen myös olleeni aivan pienenä mukana Savonlinnassa, jossa äitini lauloi oopperajuhlakuorossa”, hän kertoo.

Oikeita olosuhteita, mahdollisuuksia ja haaveita

Wallroth viimeistelee tällä hetkellä kandidaatin opintojaan Wienin musiikkiyliopistossa, ja on opiskellut myös Ruotsissa, Falunissa sekä Tanskassa, Aarhusissa. ”Suurin ero on resursseissa. Esimerkiksi Aarhusissa on vähennetty viime aikoina sitä kaikkein tärkeintä, kahdenkeskistä opetusta”, hän harmittelee.

”Laulaja tarvitsee oikeat opettajat, repertuaaria työstäviä korrepetiittoreita ja valtavasti tunteja”, Wallroth toteaa. ”Wienissä näitä kaikkia on yltäkylläisesti, ja konserttitarjontakin on huikea – silloin kun sitä ehtii seuraamaan.”

Wallroth on esiintynyt Mozartin Figaron häissä ja C.W.Gluckin Orfeossa ja Eurydikessä Ulriksdalin linnanteatterissa, joka on kuuluisa näyttämöä myöten toteutetuista periodiesityksistään. ”Pieni, hämärä teatteri on tunnelmallinen, mutta kynttilävalaistuksen kanssa täytyy olla myös varovainen”, sopraano naurahtaa. Tulevana kesänä hän esiintyy myös Telemannin oopperassa Orfeus Vadstena-linnan akatemiassa. Se tunnetaan teosharvinaisuuksien esittäjänä ja monien ruotsalaislaulajien koulijana.

Wallroth haluaisi yhdistää urallaan oopperaroolit ja konsertoinnin. ”Tällä hetkellä haaveenani olisi tehdä [Figaron häiden] Susannan rooli, jonka olen laulanut jo opintojeni yhteydessä.” Ruotsalaislaulaja korostaa myös Mirjam Helin -kilpailijoiden kesken vallinnutta hyvää ilmapiiriä ja haluaa lähettää terveisensä kilpailuyleisölle. ”Suuren kiinnostuksen saattoi aistia – se on mahtavaa, ja ilman sitä meillä ei olisi syytä esiintyä. Kiitos teille, kun tulitte!”

Teksti: Justus Pitkänen
Kuva: Heikki Tuuli