Nuori baritonilahjakkuus haaveilee monipuolisesta urasta

”En vielä ole tajunnut, mitä eilen tapahtui, ehkä lähipäivinä ymmärrän miten suuri asia se on”, huokaisee Stefan Astakhov, vuoden 2019 Mirjam Helin -kilpailun miesten sarjan voittaja. Hän villitsi yleisön intensiivisen musikaalisilla ja heittäytyvillä tulkinnoillaan.

Stefan Astakhov

Saksalaisbaritoni on vain 21 vuoden iästään huolimatta ehtinyt jo niittää paljon kilpailumenestystä.

”Hain tietysti tänne, tämä on niin kuuluisa kilpailu. En tiennyt ollenkaan, pääsisinkö sisään”, Stefan Astakhov kertoo finaalia seuraavana päivänä. Ja tässä sitä ollaan, ensimmäisellä palkintosijalla.

Finaaliin pääsykin oli Astakhoville yllätys.
”Ajattelin, että vain neljä miestä pääsee finaaliin, minulle tulee nyt kyllä kotiinlähtö. Ja sitten sainkin sähköpostin, että minut on valittu!”

Koska Mirjam Helin -kilpailussa kaikki finalistit palkitaan, jo finaaliin pääsy tuntui voitolta. Sen turvin finaaliesiintyminen tuntui paineettomalta ja mukavalta. Astakhov kiittelee myös innostavaa orkesteria ja taitavaa Hannu Lintua.

Astakhov tulee muusikkoperheestä ja tiesi jo pikkulapsena haluavansa laulajaksi. Lauluopintojen lisäksi hän on soittanut viulua, selloa ja pianoa ja kertoo soitinharjoittelun olleen suureksi hyödyksi musiikin hahmottamisen ja korvan kehittymisen kannalta.

Stefanin isä Roman Astakhov on oopperalaulaja, äänialaltaan basso, jota kuultiin hiljattain esimerkiksi Salzburgin pääsiäismusiikkijuhlilla. Kun Stefan oli neljävuotias, hän ihastui ruhtinas Greminin aariaan Tshaikovskin oopperasta Jevgeni Onegin kuullessaan isän harjoittelevan sitä.

”Ensimmäinen esiintymiseni oli, kun neljävuotiaana lauloin Greminin aarian äitini säestyksellä, transponoituna tietenkin”, hän nauraa.

Molemmat vanhemmat ovat olleet Astakhoville tärkeitä opettajia, esikuvia ja tukijoita. Koko perhe pikkuveljeä myöten oli myös Helsingissä kannustamassa kisojen ajan.

Roolihahmot vievät mukanaan

Tällä hetkellä Astakhov viimeistelee opintojaan Puolan Wrocławissa ja laulaa myös Puolan Kansallisoopperan nuorten laulajien ohjelmassa. Tulevaisuutta hän ei halua ajatella liikaa – toiveena on saada tehdä paljon erilaista musiikkia, pysyä terveenä ja pitää mieli tyynenä.

”Kyllästyisin jos tekisin vain yhdenlaista musiikkia”, rauhallinen nuori mies sanoo. Hän puhuu yksinlaulun värikkäästä maailmasta: eri kielialueiden liedit vaativat erilaista äänellistä lähestymistapaa, eri aikakausien tekstit taas erityyppistä tulkintaa. Astakhovin välieräohjelmassa kuultiin peräti seitsemää eri kieltä, ruotsista jiddishiin.

Tällä hetkellä häntä puhuttelee etenkin 1900-luvun alkuvuosien musiikki – välierissä hän lauloi esimerkiksi Szymanowskia. Oli kyseessä ooppera tai lied, Astakhov nauttii näyttelemisestä.

”Nautin siitä, että saan muuttua roolihahmoksi. Jätän kaikki muut asiat taakseni, en ole enää Stefan.”

Finaalissa Astakhov lauloi aariat Brittenin Billy Buddin nimihenkilöltä sekä Rossinin Sevillan parturin Figarolta. Tällä hetkellä hän kokee juuri nämä hahmot äänellisesti hyvin sopiviksi itselleen.

”Kyllä ne ovat tällä hetkellä unelmaroolejani.”

Teksti: Auli Särkiö-Pitkänen
Kuva: Heikki Tuuli