Mirjam Helin
Laulajatar, professori Mirjam Helinin (1911–2006) pitkäaikainen haave oli järjestää Suomessa korkeatasoinen, kansainvälinen laulukilpailu.
Hän teki haaveestaan totta vuonna 1981 perustamalla lahjoituksellaan Suomen Kulttuurirahaston yhteyteen Mirjam ja Hans Helinin rahaston. Sen varoilla järjestetään Kansainvälinen Mirjam Helin -laulukilpailu. Lahjoitusta tehdessään Mirjam Helin toivoi saavansa kokea ensimmäisen, vuonna 1984 järjestetyn kilpailun. Kaikkiaan hän ehti nähdä viidet Mirjam Helin -laulukilpailut.
Mirjam Helin halusi tukea laulukilpailun lahjakkaita, nuoria kilpailijoita monin eri tavoin. Voittajien menestystä hän seurasi matkustamalla heidän konsertteihinsa sekä käymällä laajaa kirjeenvaihtoa.
Professori Mirjam Helin kasvoi musikaalisessa perheessä ja alkoi vuonna 1929 opiskella Helsingin konservatoriossa laulunopettajan tutkintoa. Erinomaisesti sujuneen koelaulun jälkeen hänelle tarjottiin vuonna 1935 mahdollisuutta oopperadebyyttiin Suomalaisessa Oopperassa. Helinin isä Oskar Rokkanen ja sulhanen Hans Helin vastustivat kuitenkin jyrkästi ajatusta oopperalaulajan urasta, joten Mirjam joutui luopumaan haaveestaan.
Helinit vihittiin vuonna 1937, ja seuraavana vuonna Mirjam Helin piti kiittävät arviot saaneen ensikonserttinsa. Hän työskenteli isänsä toivomuksesta vuodesta 1940 lähtien lähes kymmenen vuotta kassa- ja reskontraosaston konttoripäällikkönä Pohjoismainen Sähkö Oy:ssä, jonka Oskar Rokkanen oli perustanut Helsinkiin. Helin asui suurimman osan elämästään Helsingin Lauttasaaressa.
Mirjam Helin lauloi Radion Solistikuorossa 1940–1952. Ura jatkui lukuisten kansainvälisten aaria- ja oratoriokonserttien kautta laulupedagogiksi Viipurin musiikkiopistoon (nykyinen Lahden konservatorio) 1951–1963 ja Sibelius-Akatemiaan 1960–1980. Mirjam Helin oli yksi Suomen merkittävimmistä laulupedagogeista. Hänen tunnetuin levytyksensä on Kalervo Hämäläisen säveltämä ja sanoittama Lapin äidin kehtolaulu.
