Nykymusiikin haasteita ja mahdollisuuksiin tarttumista – haastattelussa Eric Jurenas ja Palesa Malieloa

22.5.2019

Yhdysvaltalainen kontratenori Eric Jurenas vangitsi Mirjam Helin -laulukilpailun alkuerässä yleisön huomion eläytymisellään nykysäveltäjä Jonathan Doven musiikkiin. Myös eteläafrikkalainen sopraano Palesa Malieloa oli yksi kuulijoita ihastuttaneista laulajista.

Eric Jurenasin (s. 1989) mielestä nykymusiikin suurin haaste liittyy tunteiden välittämiseen. ”Kilpailussakin yleisön on helpompi reagoida musiikkiin, jonka he jo tuntevat”, kontratenori toteaa. ”Uskon kuitenkin, että musiikista voi tehdä lähestyttävää, jos osaa katsoa materiaalin vaikeuksien yli. Doven (s.1959) kappale ei ole mitään kaikkein vaikeinta atonaalista musiikkia, mutta siihen pätee sama kuin muuhun nykymusiikkiin. Yritän kääntää kokemukseni vanhasta ja klassisesta musiikista nykymusiikin kielelle.”

Jurenas esiintyy tällä kaudella Berliinin Koomisen oopperan produktiossa Händelin Porosista, ja on päässyt aiemminkin suurille lavoille, kuten Lontoon Covent Gardeniin. Viime vuonna hän kantaesitti Aribert Reimannin (s. 1936) kamarimusiikkiteoksen Daniel Barenboimin kanssa.

”Alle kolmikymppiselle työskentely oman alansa legendojen kanssa on innostavaa”, Jurenas sanoo. ”Se valmistaa myös kilpailutilanteisiin.”

Opintonsa Jurenas aloitti alun perin baritonina ja lauloi korkeasta rekisteristä vain bileissä tai barbershop-yhtyeessä. Kuultuaan laulua hänen opettajansa kuitenkin ehdotti kontratenorin kokeilemista. ”Korkealta laulaminen ei 19-vuotiaan mielestä vaikuttanut hyvältä keinolta tehdä tuttavuutta naisiin”, amerikkalainen hymähtää. ”Pian kuitenkin huomasin, että saatoin tehdä musiikillisesti asioita, jotka eivät baritonina luonnistuneet.”

Uskollisena itselleen

Kesällä 2016 Palesa Malieloa (s. 1992) lauloi arvostetulla Aix-en-Provencen festivaalilla Debussyn Pelleaksen ja Melisanden kuorossa, ja päätti tarttua tilaisuuteen.

”Ajattelin, että nyt minulla on mahdollisuus tulla kuulluksi. Kysyin apulaiskapellimestarilta, haluaisiko hän valmistella jotain kanssani, ja teimme Massenet’n aariaa, jonka lauloin nytkin täällä alkuerässä.”

Apulaiskapellimestari järjesti kuulemansa perusteella eteläafrikkalaiselle koelaulun festivaalin kesäisin järjestämään Mozart-residenssiin. ”Palasin kotimaahani ja voitin siellä kansallisen kilpailun, mutta olin jo unohtanut Provencen, kun he ottivat minuun yhteyttä seuraavana talvena”, Malieloa kertoo. ”Vaikka hakuaika oli jo mennyt, he halusivat minut kesäksi mukaan. Kokemus oli mahtava: kävimme läpi Mozartin ensemblejen ja aarioiden kaleidoskoopin.”

Mozart onkin Malieloalle läheistä.

”Meillä on sama syntymäpäivä, mutta se ei johdu vain siitä”, hän purskahtaa nauruun. ”Mozart tuntuu hyvin terveelliseltä äänelleni ja se pitää jalat maassa.”

Nyt Malieloa tekee maisterintutkintoa Kölnin musiikkikorkeakoulussa.

”On vaikea määritellä lempiohjelmistoani, mutta oopperassa minua kiinnostavat roolit, joissa saa olla energinen ja aktiivinen, oli henkilö sitten pippurinen tai viattomampi.” Esimerkkinä Malieloa mainitsee Puccinin [La Bohèmen] Musettan. ”En halua tuntea itseäni haavoittuvaiseksi.”

Malieloa ei aio vertailla itseään korkeatasoisiin kanssakilpailijoihin, vaan keskittyä omaan ilmaisuunsa. ”On syytä pysyä uskollisena itselleen, valmistautumiselleen ja omille taidoilleen.”

Teksti: Justus Pitkänen
Kuvat: Heikki Tuuli