Esittelyssä Wagneria laulava hiukkasfyysikko ja vanhan musiikin erikoismies

21.5.2019

Musiikkitalon alalämpiössä kävi maanantaina aamupäivällä odottava kuhina. Kelpo määrä innokasta yleisöä oli löytänyt Camerata -saliin kuulemaan Mirjam Helin -laulukilpailun ensitahteja.

Jessica Elevant. Kuva: Heikki Tuuli.

Ensimmäisten laulajien joukkoon kuului ruotsalaissopraano Jessica Elevant (s. 1990), joka innosti Cameratan katsomoa etenkin tulkinnallaan Wagnerin Tannhäuserin Elisabethin aariasta Dich, teure Halle. ”Rakastan Wagneria, ja tuo on kappale, joka saa aina kaikki kuulijansa tuntemaan itsensä onnelliseksi.” Elevant onkin ollut Bayreuthin musiikkijuhlien Wagner-stipendiaatti ja voitti vuonna 2018 Karslruhen Wagnerstimmen – kilpailun.

Ennen laulajanuraansa Elevant oli kuitenkin suuntautumassa fyysikoksi. ”Vuonna 2014 aloin valmistella tohtorintutkintoani hiukkasfysiikasta Tukholmassa. Jokin ei kuitenkaan tuntunut aivan oikealta. Kun sitten vanha laulunopettajani pyysi minut kesäksi 2016 oopperakuoroon, kaikki loksahti paikoilleen. Samalla kun aloin suuntautua laulajaksi, tein vielä fysiikan lisensiaatin tutkinnon.”

Elevant on pohtinut paljon tutkijan ja laulajan uran eroja. ”Kurinalaisuus on taito, joka soveltuu molempiin. Mutta siinä missä fyysikko istuu koodaamassa, laulamisessa kaikessa on kyse kommunikaatiosta. Tämä työ tarkoittaa heittäytymistä ja laulun ilolle antautumista.”

Ukrainalaisbaritoni Yuriy Hadzetskyy (s. 1992) oli iloinen saadessaan esiintymisvuoron ensimmäisten joukossa. ”Odottaminen olisi aina tuskallista. Täällä koko kilpailun tunnelma on todella ystävällinen, ja tunsin myös yleisön läsnäolon – tilanne vaikutti enemmän konsertilta kuin kilpailulta.”

Hadzetskyyn mentorina Puolan Kansallisoopperan Ooppera-akatemiassa toimii muuten vuoden 1999 Mirjam Helin -laulukilpailun naisten sarjan kakkonen, Olga Pasichnyk. ”Korkeatasoiset kilpailut, kuten tämä tai Belgian Kuningatar Elisabet -kilpailu, johon osallistuin viime vuonna, valmistavat suurille lavoille. Siksi niihin kannattaa osallistua.”

Hadzetskyy on ollut tähänastisissa opinnoissaan kiinnostunut vanhasta musiikista. Myöskään hänen valintansa alkuerän barokkiaariaksi, aaria C.H.Graunin oratoriosta Der Tod Jesu, ei ollut tavanomaisin. ”Oratorio on vuodelta 1755, eli se mahtuu juuri ja juuri vaatimuksiin: aarian täytyi olla sävelletty ennen vuotta 1760”, Hadzetskyy naureskelee. ”Vanhaan musiikkiin pääsin kiinni heti opintojeni alussa A capella Leopolis -yhtyeessä.” 8-15 -henkisen lauluyhtyeen ohjelmisto on erityinen: se keskittyy etenkin ukrainalaiseen, puolalaiseen ja bulgarialaiseen vanhaan musiikkiin. ”Vanha musiikki on minulle mieluisin tyyli. Samalla rakkaus Mozartiin ei ole kuitenkaan hiipunut, ja olen kiinnostunut myös romanttisesta liedistä sekä modernimmasta musiikista.”

Teksti: Justus Pitkänen

Pysy nuotissa - tilaa uutiskirjeemme!

Tilaa

Siirry takaisin sivun alkuun