Lied-musiikissa pieni on suurta

29.5.2023

Lied on taidemuoto, joka usein jää suurimuotoisemman musiikin katveeseen. Mirjam Helin -blogin lied-aiheisen juttusarjan avauksessa tapaamme lied-pianistin, Arabia kaikuu -festivaalin taiteellisen johtajan Armaan Madarin.

Kun puhutaan lied-musiikista, moni näkee mielessään vakavailmeisen baritonin, joka käsi flyygelin reunalla laulaa saksankielisiä lauluja romantiikan ajalta. Liediä voi kuitenkin esittää minkä tahansa äänityypin laulaja missä tahansa vaiheessa uraansa, monilla eri kielillä ja monilta eri vuosikymmeniltä.

Kuten jo sanasta Lied (saksaksi ’laulu’) voi päätellä, lied-musiikki syntyi ja kukoisti saksalaisella kielialueella. Kuitenkin liediä on luotu myös lukuisilla muilla kielillä. Eri maissa syntyi 1800-luvun aikana omat taidelaulun tyylinsä, kuten Ranskassa mélodie ja Venäjällä romans.

Liedistä käytetään suomeksi myös ilmaisua yksinlaulu. Liedissä laulaja ei kuitenkaan laula ”yksin”, vaan liedistä tekee liediä juuri pianistin ja laulajan erottamaton kokoonpano, joka yhdessä tulkitsee runoutta musiikin keinoin. Yksinkertaisuudessaan liedin voikin määritellä lauluäänelle ja pianolle sävelletyksi runoksi.

Ikonisten lied-säveltäjien kuten Franz Schubertin (1797–1828), Robert Schumannin (1810–1856), Johannes Brahmsin (1833–1897) ja Hugo Wolfin (1860–1903) ohella liedin piiriin luetaan niin wieniläisklassisia lauluja 1700-luvun lopusta kuin lukemattomia laulusävellyksiä 1900-luvulta nykypäivään saakka. Vaikka lied-ohjelmiston kivijalka on peräisin 1800-luvulta, liedillä on merkitystä myös tämän päivän säveltäjille, vaikkapa hiljattain 70-vuotisjuhliaan viettäneelle Kaija Saariaholle. Saariahon laulumusiikkia esittelee kattavasti vuonna 2021 ilmestynyt Anu Komsin ja Pia Värrin levy Sumun läpi.

Mirjam Helin -kilpailu antaa näkyvyyttä liedille

Kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilpailussa lied-musiikki on näkyvässä roolissa, sillä välierään kilpailijan tulee laatia 15-20 minuutin minikokoinen lied-resitaali.

Luonnollisesti jo alkuerä sisältää liediä oratorio- ja ooppera-aarioiden lisäksi, mutta ennen kaikkea välierässä kilpailija pääsee suunnittelemaan merkityksellisen taiteellisen kokonaisuuden sekä näyttämään kykynsä runotekstien tulkitsijana ja pianistin kanssa kommunikoivana kamarimuusikkona. Näin on mahdollista luoda hetkiä, joiden tarina ja syvyys vastaa kokonaista oopperakohtausta. Intiimien salien ja herkkävireisten tunteiden lied-musiikki on kuitenkin laulumusiikin kentällä paljon vähemmän tunnettua kuin ooppera tai konserttiteokset.

Duo kasvoi yhteen

Suomalaisen lied-kentän nuoren polven kärkihahmoja on pianisti Armaan Madar, jonka luotsaama suomalaiseen liediin keskittyvä Arabia kaikuu -festivaali järjestetään tänä vuonna toista kertaa. Vuonna 2021 Madar ja sopraano Maria Turunen voittivat Helsinki Lied -kilpailun. Kaksikko oli tuolloin toiminut lied-parina jo kymmenen vuotta.

”Kun tutustuin Mariaan Helsingin konservatoriossa, hän oli käynyt laulutunneilla vasta kaksi vuotta ja minä olin opiskellut pianoa kuusi vuotta. Olemme musiikillisesti kasvaneet yhdessä ja yhteen”, kertoo 28-vuotias pianisti lämpimästi.

Ei ole sattumaa, että duo Turunen-Madarin intensiivinen alkusysäys tapahtui juuri Konservatoriolla. Pianisti Heikki Pellisen lied-luokan ansiosta Konservatoriosta on tullut merkittävä liedin keskus, ja oppilaitos toimii myös vuonna 2014 perustetun Helsinki Lied -kilpailun järjestäjänä. Se on Suomen ainoa lied-pareille suunnattu kilpailu.

Pellisen seminaareissa liedin maailma avautui Armaan Madarille ja vei heti mennessään. Taidemuotoa lähestyttiin nimenomaan laulajien ja pianistien duotyöskentelyn kautta.

”Sanan ja musiikin liitto avasi itselleni täysin uuden ulottuvuuden soittamiseen”, Madar kuvailee innostuneesti. ”Liedissä on vain kaksi ihmistä, mutta tekstin ja musiikin symbioottisesti luomaan maailmaan mahtuu valtavasti.”

Yhteisöllinen festivaali

Konservatorion jälkeen Armaan Madar lähti opiskelemaan Tukholman kuninkaalliseen musiikkikorkeakouluun, josta valmistui maisteriksi 2020. Sitten hän jatkoi opintojaan Metropolia-ammattikorkeakoulussa, jossa sai poikkeuksellisesti keskittyä liediin ja korrepetitioon osana pianopedagogin tutkintoaan. Madar kiitteleekin Metropoliaa joustavuudesta ja inspiroivuudesta. Opinahjon huomassa sai Madarin aloitteesta myös alkunsa Arabia kaikuu -festivaali, joka järjestetään tänä vuonna 2.-6.6. Suomalaiseen liediin keskittyvän kesäfestivaalin lisäksi se tarjoaa eriteemaisia lied-konsertteja myös talvikaudella.

Vaikka Arabia kaikuu on nyt irrottautunut omaksi yhdistyksekseen, kytkökset Metropoliaan ovat yhä läheiset, ja lähes 60 esiintyjän joukko koostuu enimmäkseen oppilaitoksen opiskelijoista, opettajista ja alumneista.

”Ensimmäinen festivaali onnistui todella hyvin, yleisö löysi hyvin paikalle ja siitä tuli meille ihana yhteisöllinen tapahtuma korona-ajan jälkeen”, Madar kertoo. Tällä hetkellä hän viimeistelee opintojaan ja toimii Metropolia-ammattikorkeakoulun tuntiopettajana konserttitoimintansa ohella. Hän on myös hallituksen jäsen Suomen Lied-akatemiassa, joka on vuodesta 2014 järjestänyt kursseja ja konsertteja sekä levittänyt liedin ilosanomaa oppilaitoksiin.

Liedin monet ulottuvuudet

Arabia kaikuu -festivaalin työryhmä on etsinyt liedin esittämiseen uusia tulokulmia ja kohderyhmiä. Tarkoituksena on Madarin mukaan tutkia, miten erilaiset esityspaikat ja elementit vaikuttavat lied-musiikin ja -runouden kokemiseen.

Tätä haastattelua teemme yhdessä festivaalin pittoreskeista konserttipaikoista, vuonna 1832 valmistuneessa Annalan huvilassa, jossa koetaan 1800-luvun alkuun vievä epookkikonsertti aikakauden asuineen ja leivonnaisineen. Lisäksi festivaaliohjelmassa on mm. klubikonsertti, vierailuja palvelutaloihin, lastenkonsertti yhdessä Lasten lied! -hankkeen kanssa, yhteislaulua, luentokonsertteja ja lavarunoutta.

Festivaalin ohjelmistot tarjoavat laajan katsauksen suomalaiseen liediin 1800-luvun alusta nykysäveltäjiin. Armaan Madarin ja Maria Turusen pian ilmestyvä ensimmäinen levy on puolestaan poikkileikkaus suomalaiseen moderniin liediin Aarre Merikannosta (1893–1958) Saariahon kautta Iida Antolaan (s. 1990) ja Joel Järventaustaan (s. 1995).

Vapaus tulkita

Kun Armaan Madar ja Maria Turunen työstävät ohjelmistoa yhdessä, he keskustelevat erityisen paljon tekstien herättämistä ajatuksista.

”Vietämme aikaa runojen kanssa ja mietimme, mitä juuri me haluamme niillä sanoa ja mitä henkilökohtaisia yhtymäkohtia omaan elämään löydämme niistä”, Madar kertoo. ”Kahden muusikon kamarimusiikillinen yhteistyö antaa hyvin paljon tilaa sille, miten musiikkia voi muotoilla ja miten tekstiä voi värittää.”

Näissä aineksissa on Madarin mukaan liedin ydin: kyse ei ole solistista ja säestäjästä vaan kahden muusikon tasaveroisesta musisoinnista, ja musiikki ja runo ovat niin ikään tasavertaisia.

”Liedissä teksti on hyvin merkittävässä roolissa. Musiikki kommentoi runoa ja runo kuuluu musiikissa”, hän tähdentää.

Teksti ja kuva: Auli Särkiö-Pitkänen