Aloita hakeminen kirjoittamalla hakusana.
Vuoden 2027 kilpailun tuomaristo esitellään kokonaisuudessaan lähempänä kilpailua.
Puheenjohtaja
Toimittuaan vakituisten laulajien joukossa Hannoverissa ja Dresdenin Semperoperissa Camilla Nylund on noussut kansainvälisesti kysytyimpien laulajien joukkoon. Hän vierailee säännöllisesti maailman merkittävimmissä oopperataloissa – muun muassa Wienin valtionoopperassa, Münchenin Baijerin valtionoopperassa, New Yorkin Metropolitan-oopperassa, Milanon La Scalassa, Pariisin Opéra Bastillessa, Berliinin ja Hampurin valtionoopperoissa, Berliinin Deutsche Operissa sekä Bayreuthin ja Salzburgin festivaaleilla. Nylund työskentelee aikamme johtavien kapellimestarien kanssa niin ooppera- kuin konserttiohjelmiston parissa. Kamari- ja lied-musiikki ovat olleet hänelle aina erityisen tärkeitä ja yhdessä pianisti Helmut Deutschin kanssa Nylund on rakentanut konserttiohjelmia, jotka syventyvät sekä romanttiseen saksalaiseen lied-perinteeseen että suomalaisiin säveltäjiin.
Taiteilijan ohjelmistoon kuuluvat kaikki klassis-romanttisen ohjelmiston merkittävimmät roolit. Erityisesti tulkinnoillaan Richard Wagnerin teoksista – Elisabeth, Venus, Elsa, Sieglinde, Senta, Isolde, Brünnhilde – ja Richard Straussin teoksista – Marschallin, Arabella, Gräfin (Capriccio), Chrysothemis, Kaiserin (Frau ohne Schatten), Ariadne, Salome ja Daphne – Camilla Nylund asettaa jatkuvasti uusia taiteellisia standardeja.
1. Tuomaristoon kuuluu äänivaltaisina puheenjohtaja ja 5–7 jäsentä. Puheenjohtajan estyessä tuomaristo valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan. Tuomaristolla on sihteeri, joka vastaa ääntenlaskennasta. Sihteerinä voi toimia joko kilpailupäällikkö tai hänen valtuuttamansa toimihenkilö.
2. Tuomaristo kuulee kaikkia kilpailuun hyväksyttyjä laulajia ja päättää, ketkä heistä pääsevät välikilpailuun ja loppukilpailuun, sekä jakaa palkinnot.
3. Tuomariston jäsenten mahdolliset oppilaat ja muut jääviyskysymykset todetaan tuomariston kokouksessa ennen kilpailun alkua. Tuomariston jäsenet eivät arvostele omia oppilaitaan. Tuomariston jäsenen oppilaaksi ei lueta laulajia, jotka ovat osallistuneet tämän mestari- tai vastaaville lyhyille kursseille. Kilpailupäällikkö ratkaisee epäselvät tilanteet.
4. Arvostelu tapahtuu äänestämällä suljetuin lipuin jatkoon pääsevistä kilpailijoista. Loppukilpailun jälkeen äänestetään kustakin palkintosijasta erikseen. Välierän ja loppukilpailun arvostelussa voidaan ottaa huomioon kilpailusuoritukset kaikissa erissä. Tuomariston jäsenet äänestävät itsenäisesti, ja kilpailusuorituksista ei keskustella äänestystilanteessa. Tuomariston jäsenet eivät anna julkisia lausuntoja yksittäisistä kilpailusuorituksista tai arvioi tuomariston työskentelyä. Puheenjohtajalla on oikeus seurata ääntenlaskentaa.
5. Alkukilpailun päätyttyä tuomariston jäsenet äänestävät muistiinpanojensa perusteella 16 parasta laulajaa merkitsemällä näiden kohdalle nimiluetteloon +. Tämän jälkeen tuomariston sihteeri laskee äänet.Tuomariston jäsen, jolla on oppilas kilpailussa, tai joka on muutoin jäävi jonkun kilpailijan suhteen, antaa yhden plussan vähemmän ja merkitsee oman oppilaansa kohdalle 0.
Jos muiden jäsenten enemmistö (tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee) kannattaa asianomaista kilpailijaa, merkitään hänen kohdalleen opettajan luetteloon +. Jos kyseinen oppilas ei saa enemmistön kannatusta, hänen opettajansa on nimettävä vielä yksi ehdokas tilalle. Tämän jälkeen äänet lasketaan uudelleen.
Ellei ensimmäinen äänestys tuota selvää tulosta, menetellään seuraavasti:
a) Jos karsintarajalla on useita saman äänimäärän saaneita, suoritetaan näiden välillä erillinen äänestys.
b) Ensin hyväksytään kaikki tuomariston selvän enemmistön kannattamat kilpailijat ja hylätään ne, jotka saivat korkeintaan yhden äänen. Tuomaristo äänestää tämän jälkeen jäljelle jääneistä kilpailijoista merkitsemällä vielä käytettävissä olevien paikkojen määrän plusmerkkejä. Tasatilanteessa tuomariston puheenjohtajan ääni ratkaisee.
6. Tuomaristo valitsee välikilpailun osanottajista kuusi finalistia. Äänestys tapahtuu samalla periaatteella kuin alkukilpailussa.
7. Loppukilpailussa tuomariston jäsenet äänestävät erikseen jokaisesta palkintosijasta. Kaikki tuomariston jäsenet osallistuvat äänestykseen, ja jokaisella tuomarilla on yksi ääni. Mikäli äänet hajautuvat niin, ettei kukaan kilpailijoista saa enemmistön ääniä, pudotetaan vähiten ääniä saanut pois ja äänestystä jatketaan, kunnes palkintosijojen saajat on valittu. Tasatilanteessa puheenjohtajan ääni ratkaisee. Palkinto voidaan jakaa ex aequo vain tuomariston yksimielisellä päätöksellä. Palkintojen jakamisesta tehtävien lopullisten päätösten tulee pohjautua äänestystuloksiin.
8. Varsinaisten palkintojen lisäksi tuomaristo jakaa palkinnon parhaasta suomalaisen laulun esityksestä loppukilpailussa käytetyn äänestysmenetelmän mukaisesti. Tämä palkinto myönnetään kilpailijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi tai ruotsi. Tuomaristo jakaa myös liedpalkinnon parhaasta liedesityksestä. Äänestyksessä huomioidaan kaikkien kilpailuerien esitykset.
Mahdolliset ristiriitaisuudet ratkaistaan suomenkielisten sääntöjen pohjalta.