Herkillä oloa ja uusia näkökulmia – kilpailupianistit kertovat työstään

Viisi suomalaista huippupianistia soittaa alku- ja välikilpailun ajan Mirjam Helin -laulukilpailun osallistujien kanssa. Mutta millaista kilpailutyöskentely on ja mitä lied-musiikki vaatii? Entä millainen on korrepetiittorin toimenkuva? Pianistit Tuula Hällström ja Hans-Otto Ehrström kertovat.

Hällström
Tuula Hällström

Tuula Hällströmin kilpailu-urakka on alkanut mukavasti. ”Kansallisista kilpailuista poiketen muusikkokumppanit ovat tuntemattomia, mutta se ei ole mikään ongelma, kun musiikki on yhteinen nimittäjä”, Hällström toteaa. ”Tilannehan on kaikille sama ja jollain tapaa mutkaton. Nykyään kaikki myös ymmärtävät hyvin, että kyse on musisoinnista, jossa toisiinsa reagoimalla saavutetaan jotain aivan uutta.”

Joka kerralla välikilpailun suomalaisen säveltäjän kappaleeksi valikoituu kestosuosikkeja, kuten Kuulan ja Leinon Illalla tai Sibeliuksen ja Runebergin Flickan kom ifrån sin älsklings möte. "Kilpailijat ovat kuitenkin penkoneet suomalaista ohjelmistoa ihailtavan laajasti", Hällström kertoo. "Tekstillisiä haasteita ei ole vältelty, ja joukossa on myös nykymusiikkia Saariaholta."

Kokeneena lied-pianistina Hällström tietää, mitä laulun pienmuodon pyörteisiin heittäytyminen tarkoittaa. ”Kaikki musiikki vaatii herkkyyttä, mutta liedissä luodaan kokonaisia maailmoita ja kohtauksia pienoiskoossa. Jos siitä ei ole kokemusta, saattaa vetää mutkat suoriksi.” Vaikkapa Wolfin myöhäisromantiikassa nuottikuva on informaatioltaan rikasta ja paljastaa paljon tekstistä. ”Toisaalta kyse on yksinkertaisesti yhdessä hengittämisestä ja tarinankuljetuksesta – hetkessä hereillä olemisesta.”                                                                                               

Suomalaisen lied-kentän Hällström katsoo viime aikoina kehittyneen. ”Suomen Lied-akatemia on tehnyt hyvää työtä ja esimerkiksi Helsinki Lied -kilpailu on innostanut enemmän pianisteja lajin pariin. Hieno avaus on myös Saara-Maija Strandmanin ja Marjukka Eskelisen Lasten Lied -oppikirja.” Toisaalta Hällström toivoisi lied-konserteille yhä enemmän uutta yleisöä. ”Ei liedin kuuntelijan tarvitse osata ja tuntea runoja ennalta. Riittää, että tulee kuulemaan – musiikki tempaa kyllä mukaansa.”

Hans-Otto Ehrström työskentelee korrepetiittorina, eli valmistelee ohjelmistoa laulajien kanssa ja toimii harjoituspianistina Kansallisoopperassa sekä Savonlinnan oopperajuhlilla. ”Loputtomasti toistoja vaativa oopperatyö sopii minulle, koska en osaa kyllästyä teoksiin”, Ehrström toteaa. ”Kun rooli, musiikki ja kieliasu ovat perustavasti hallussa, on käytännössä kyse vain menemisestä syvemmälle kaikilla osa-alueilla – kunkin teoksen fantastisuuden saamisesta lentoon.”

Ehrström
Hans-Otto Ehrström, Marianne Croux

Lied-pianismi ja aarioiden esittäminen pianistina eroavat luonteeltaan korrepetitiosta. ”Oopperaohjelmistoa harjoittaessa on nuottiuskollisuuden sijaan usein olennaista soittaa vain se, mitä orkesterista esityksessä todella kuuluu.” Ehrström kertookin hyppäävänsä toisenlaiseen rooliin mielellään. ”Kilpailutyöskentely on nopeatempoista ja hirveän mielenkiintoista. Tässäkin kilpailussa laulajat ovat niin voimakkaita persoonallisuuksia, että heiltä saa hyvin paljon uusia näkökohtia musiikkiin. Viiden vuoden välein todella myös näkee, missä oma muusikkous liikkuu.”

Teksti: Justus Pitkänen
Kuvat: Heikki Tuuli