Ei pelkällä äänellä – haastattelussa tuomarit Waltraud Meier ja Deborah Polaski

Waltraud Meier ja Deborah Polaski kuuluvat aikamme arvostetuimpiin Wagner-sopraanoihin. Nyt Mirjam Helin -laulukilpailun tuomarit kertovat kilpailussa tarkkailemistaan seikoista, laulumaailman vaatimuksista sekä ajatuksistaan Wagner-laulusta.

KuvaMeierPolaski

Waltraud Meier toteaa äänen olevan vain yksi väline laulajan tarinankerronnassa. ”Laulajan tulisi saada minut pauloihinsa sillä, mitä hän kertoo. Nuoren laulajan pitäisi selvittää, mitä hän haluaa sanoa ja sitten selvittää keinot, joilla se on mahdollista.”    

Saksalaislaulajan mielestä Wagner-laulun vaatimukset käsitetään usein väärin. ”Moni saattaa ajatella, että kyse on vain suuresta äänestä. Se ei pidä paikkaansa. Wagner on monipuolista – siihen voi soveltaa bel cantoa ja paljon tarvitaan myös parlandoa.” Ennen kaikkea kyse on Meierin mukaan fraasien artikulaatiosta. ”Musiikki saattaa muuttua kolmesti saman virkkeen aikana.”

Pitkän uransa aikana Meier on seurannut monia oopperamaailman muutoksia. ”En ole aina kovin innoissani tekstityksistä”, laulaja toteaa. ”Ensinnäkin yleisö luulee ymmärtävänsä tekstin, mutta ei välttämättä luo todellista yhteyttä laulajaan. Toisekseen tekstitykset tekevät laulajista joskus liian itsevarmoja.”

Myös uralla ja ilmaisussa kiirehtiminen huolettaa Meieria. ”Joskus laulumaailma vaikuttaa liiaksi olympialaisilta – ei pitäisi koettaa vain korkeammalle ja kovempaa, vaan perehtyä johonkin kunnolla. Siihen ei aina anneta aikaa.”

Mirjam Helin -kilpailun tunnelmaa Meier kehuu. ”Kilpailun maineen voi aistia, ja olen onnellinen ollessani täällä näiden tuomarikollegoiden kanssa.”

Väriä tulkintaan, tarkkuutta opetukseen

Myös Deborah Polaski kiittää arvovaltaisen laulajatuomariston ilmapiiriä: ”Meillä on hauskaa keskenämme.”

Kilpailuissa Polaski kiinnittää huomiota tulkinnalliseen uppoutumiseen ja omiin ideoihin. ”Kuuntelen, osaako laulaja tehdä eron dynamiikan ja värisävyn välillä. Piano ei ole väri – sävyt luodaan fraasin sisällä.”

Digitaalinen media antaa nuorille laulajille loputtomasti malleja, joita saattaa olla kiusaus kopioida. ”On toki pelottavaa kertoa oma näkemyksensä jostain kappaleesta”, Polaski toteaa. ”Tulkinnat kypsyvätkin vain aivotyöllä ja elämänkokemuksella.”

Tiettyyn repertuaariin laulajilla taas on Polaskin mukaan synnynnäisiä edellytyksiä. ”Niitä voi ehdottomasti ruokkia, mutta vain, jos perusominaisuudet ovat olemassa.” Wagnerin kohdalla laulaja puhuu myös luonteesta. ”Wagner-laulajilla on tiettyä kestokykyä: ei olla sprinttereitä vaan kestävyysjuoksijoita. Lisäksi on kyse äänen rakenteesta ja jossain määrin kehollisista ominaisuuksista – tosin ulkonäkö voi pettää.”        

Amerikkalaissopraano korostaa myös, että nuoren laulajan täytyisi uskaltaa kysyä neuvoa roolivalinnoissa. ”Se on tärkeää, kun omat vaistot eivät ole vielä kehittyneet. Oopperatalot yrittävät ennen kaikkea myydä esityksiä.”

Lauluopetus ei Polaskin mukaan puolestaan saisi jäädä repertuaarin hallintaan. ”Usein annetaan liikaa yleisen tason neuvoja, eikä mennä yksityiskohtiin.”                

Teksti: Justus Pitkänen
Kuvat: Heikki Tuuli