"Täällä kansainvälinen urani alkoi"

Matija Meić katselee tyytyväisenä ympärilleen Helsingin Musiikkitalossa. Täällä kroatialaisbaritoni palkittiin vuonna 2014 Kansainvälisessä Mirjam Helin -laulukilpailussa, ja tähän saliin hän palasi keväällä 2016 laulamaan Helsingin kaupunginorkesterin solistina. Elokuussa 2017 hän astui jälleen tuttuun lasikuutioon palattuaan juuri Rauma Festivo -festivaalilta, jonne basso Mika Kares oli hänet kutsunut.

Matija Meićin hyvissä Suomi-muistoissa ei ole kyse pelkästä kilpailumenestyksestä. Hän tuntee olonsa Suomessa kotoisaksi. Baritoni kertoo, että Mirjam Helin -kilpailusta päällimmäisenä sydämeen jäi yleisön valtava innostus ja rohkaisu. Kilpailua seuranneet musiikinystävät suorastaan hullaantuivat iloiseen, muhkeaääniseen ja lahjakkaaseen kroatialaiseen. Yleisösuosikin asemasta kertoo se, että kun Meić sai ”vain” toisen palkinnon miesten sarjassa, Musiikkitalon katsomo alkoi kohista närkästyneenä.

”En itse huomannut tätä, mutta vanhempani kertoivat. Kun kuulin tästä, se tuntui paremmalta kuin voitto”, Meić muistelee. ”Sain vielä kuukausia kilpailun jälkeen Facebook-viestejä ihmisiltä, jotka olivat kuulleet minua kilpailukonserteissa tai netin välityksellä. Se tuen määrä oli uskomaton. Tällainen vastaanotto on paras palkinto, jonka taiteilija voi saada.”

Matija oli vaikuttunut siitä, kuinka merkittävä asema laulukilpailulla oli suomalaisyleisön keskuudessa – ei vain musiikkiväen. Kun hän ajoi lentokentälle kilpailun jälkeen, taksikuski tunnisti ja kyseli, eikös hänet palkittu siinä laulukilpailussa.

”Silloin tajusin, kuinka tärkeä tämä kilpailu on Suomessa.”

Kilpailukokemus kokonaisuudessaan saa baritonilta pelkkää kiitosta.

”Oli erityinen kunnia saada palkinto tuomaristolta, joka koostui kokeneista, merkittävistä laulajista, eikä vaikkapa oopperatalojen tuottajista”, hän sanoo. Vuoden 2014 kilpailun tuomaristossa istui muun muassa sellaisia laulajalegendoja kuin Deborah Voigt, Ben Heppner ja Nathalie Stutzmann. ”Sain kilpailun myötä hienoja esiintymismahdollisuuksia, tärkeitä suhteita ja palkintorahan tuomaa turvaa, jolloin saatoin keskittyä urani kehittäiseen. Kun nyt palaan Musiikkitaloon, tunnen että täältä kansainvälinen urani alkoi!”

 


Matija Meić piipahti elokuussa jälleen Helsingin Musiikkitalossa. 
(Kuva: Auli Särkiö-Pitkänen)

Suomalaisen yksinlaulun lähettiläs

Meić, jota kiinnostaa niin ooppera, eri kielialueiden lied kuin vanha musiikkikin, oli myös hyvillään siitä, että laulukilpailun ohjelma mahdollisti osaamisen esittelyn monipuolisesti oratoriosta liediin ja ooperaan. Välierissä jokaisen kilpailijan tuli myös esittää jokin suomalainen yksinlaulu. Kansainvälisen Mirjam Helin -laulukilpailun historian aikana moni ulkomainen kilpailija on saanut kipinän suomalaiseen laulumusiikkiin ja sisällyttänyt sitä ohjelmistoonsa.

Näin kävi myös Matija Meićille. Hän nappasi kilpailussa erikoispalkinnon parhaasta suomalaisen laulun tulkinnasta esittäessään välierissä Tauno PylkkäsenPastoraalin” laulusarjasta Kuoleman joutsen. Kroatialaisen paneutuminen suomen ääntämiseen sekä sisäistynyt eläytyminen laulun iltatunnelmaan mykisti yleisön. Viimeistään tässä vaiheessa Meićille syntyi suomalainen fanijoukko.

Nuo fanit olivat häntä vastassa HKO-vierailulla, jolloin Meić jälleen esitti ”Pastoraalin” lämpiötilaisuudessa konsertin jälkeen. Raumalla Meić ei esittänyt ainoastaan ”Pastoraalia”, vaan koko Kuoleman joutsen -sarjan. Sen nuotin hän oli saanut Mirjam Helin -kilpailun päätteeksi kilpailupianistiltaan Tuula Hällströmiltä, jolle Matija kertoo olevansa hyvin kiitollinen. Pylkkänen tuli jäädäkseen kroatialaislaulajan lied-ohjelmistoon. Kuvaavasti hän oli valinnut Kuoleman joutsenen diplomikonserttiinsa valmistuessaan Zagrebin musiikkiakatemiasta.

Hän sanoo, että sarjan tuominen Suomeen oli suuri kunnia. ”Tunsin oloni hyvin nöyräksi esittäessäni Kuoleman joutsenen Raumalla, suomalaisen yleisön edessä”, hän kertoo.

”Matti Meikäläinen” Raumalla

Rauma Festivon taiteellisena suunnittelijana toimi tänä kesänä Mika Kares. Hän ja Meić olivat ystävystyneet laulaessaan yhdessä Saksassa Bregenzin musiikkijuhlilla Puccinin Turandotissa. Kares oli kuuntelemassa Matijan esiintymistä myös Münchenin Gärtnerplatz-oopperassa, jonka solistikuntaan Meić tällä hetkellä kuuluu.

”Ihailen Mikan intohimoa suomalaiseen musiikkiin, koska minulle itselleni taas kroatialaisen musiikin esille tuominen on sydäntä lähelle”, hän kertoo.

Meić kertoo, että oli hieman pelottavaakin astua lavalle Suomi-teemaisessa konsertissa ja laulaa Pylkkästä keskellä suomalaista esiintyjäkaartia. Ennen esitystä hän muisti Tuula Hällströmin nuottiin kirjoittaman tervehdyksen: ”Matija, stay alive! Love, Tuula” (Matija, pysy elossa! Rakkaudella Tuula).

”Se pieni viesti teoksessa, joka kertoo kuolemasta, antoi minulle paljon energiaa”, hän kiittelee.

Raumalla Meić lauloi myös Wagnerin Reininkultaa suomalaislaulajien kanssa sekä Ravelin Don Quichotte à Dulcinée -sarjan, joka oli hänen ohjelmassaan myös HKO:n konsertissa. Tuon solistivierailun aikana HKO:n väki alkoi leikkisästi kutsua häntä lempiniellä Matti Meikäläinen. Ja tällä nimellä myös raumalaisyleisö häntä nimitti jutellessaan festivaalikokemuksistaan. Kun Kares innoissaan kertoi tästä, Matija oli otettu.

Intohimona kroatialaiset musiikkihelmet

Raumalla Baritonin tuomisena oli myös kotimaan musiikkia: Kroatian Istrian niemimaalta kotoisin olevan Boris Papandopulon laulusarja 1980-luvulta. Matija nauraa, että Istrialla ja Raumalla on yllättäviä yhtäläisyyksiä. Molemmilla on ominainen murre, ja molemmilla on UNESCO:n maailmanperintöluetteloon kirjattu aarre: Raumalla vanha keskusta, Istriassa oma sävelasteikko. Sekä istrialainen asteikko että alueen murre ovat Papandopulon laulasarjassa oleellisesti mukana.

Kroatialaisen musiikkiperinnön vaaliminen on Matija Meićille tärkeä tavoite. Papandopulon laulusarjaa ei ollut enää julkisesti saatavilla, mutta Meić teki käsikirjoitusversiosta oman nuottieditionsa. Hän myös organisoi Project Lazarus -nimistä konserttisarjaa, joka on omistautunut kroatialaisen musiikin kätkettyjen helmien esittelyyn. Papandopulon musiikille omistetun konsertin lisäksi ohjelmassa on Venetsiassa vaikuttaneen kroatialaisen barokkisäveltäjän musiikkia, jota Matija kollegoineen esitti elokuussa Venetsiassa sekä kroatialaisella barokkifestivaalilla.

Uusi koti Münchenissä

Baritoni viettää keikkojentäyteistä kesälomaa aina lokakuulle, jolloin työt jakuvat Münchenin  Gärtnerplatz-oopperassa. Hän on kuulunut talon solistikuntaan syksystä 2016.

”Talossa on uusi, nuori ensemble ja mahtava intendentti, joka ymmärtää laulajia. He valitsevat ohjaajat viisaasti ja tekevät kiinnostavia produktioita”, hän hehkuttaa. ”Viime kaudella kantaesitimme kaksi uutta oopperaa, ja ne olivat menestyksiä. Olen onnekas, kun sain olla mukana työskentelemässä säveltäjien kanssa.”

Viime kausi merkitsi Meićille myös iloista Mozart-urakointia, kun hän esiintyi kaikissa Da Ponte -oopperoissa: Figaron häissä, Così fan tuttessa ja Don Giovannissa. Alkavalla kaudella hän jatkaa Don Giovannin roolin parissa. Luvassa on myös bel canto -rooleja – tyyliä, jonka osaajana Meić kunnostautui Mirjam Helin -kilpailussakin.

”Münchenissä on upeita kollegoja. Viihdyn täällä erittäin hyvin, löydän itsestäni koko ajan uutta ja kehityn.”

Tapaamisemme päättyy, Meićin on aika heittää hyvästit Musiikkitalolle ja lähteä kotimatkalle. Hän toivoo palaavansa pian taas Suomeen.

”Laulajalle on kaikkein palkitsevinta, kun voi tehdä kuulijat onnellisiksi. Tunnen, että Suomessa minulla on erityinen suhde yleisöön. Me ymmärrämme toisiamme. On upeaa, että vaikka puhumme eri kieliä ja maamme ovat erilaisia, voimme jakaa musiikin kautta samoja positiivisia tunteita.”

Teksti: Auli Särkiö-Pitkänen